Kilpikonnaan voit aina luottaa

Tammikuussa esittelin blogissani uskomatonta kuvastoa, josta saattoi tilata kaiken, mitä ei ollut koskaan halunnut. ( Täällä se on. ) Kuvastostahan löytyi mm. paljon rumiste-esineiden näköisiä koriste-esineitä, maagisia magneetteja jokaiseen vaivaan sekä Poikaystävää erityisesti huolestuttaneita jalanhoitotuotteita. Jalkahoito kuulostaa ensi alkuun harmittomalta, mutta kyse on päinvastaisesta: Tämä selvästi vanhuksille suunnattu kuvasto esittelee sohvan kokoisia vempaimia, joilla saa jalat pestyä (vrt. autopesu) ja varpaankynnet leikattua (vrt. elefanttien kynsileikkuu). Elämämme ehtoopuolella jalat tulevat olemaan vartalomme hankalin ulottuvuus. Ensisijaisen tärkeät raajamme, joihin emme enää yletä koskettamaan. Kallisarvoiset, kaukaiset koivet.

Kuvasto palasi elämäämme Poikaystävän veljen (tällekin on vissiin joku oma nimi?) ajattelevaisen tilauksen muodossa. Veli halusi helpottaa elämäämme ensinnäkin Viehättävällä kissalla, joka sopii pitelemään max 2.cm teipirullaa:

Kuvastossa

Luonnossa ehkä jopa vielä viehättävämpi...

Sekä tietenkin Onnea tuovalla kilpikonnalla. Onnea tuovan kilpikonnan kuvastoesitettä minulla ei valitettavasti ole skannattuna, mutta kuvaston mukaan se on ainakin "näyttävä, minne ikinä laitatkin sen". Mikä tuli todistettua:

Pahoitteluni kuvanlaadusta. Vakuutan kuitenkin,
ettei menetyksenne ole suuri.

Onnea tuova kilpikonna lunasti lupauksensa ja poiki minulle kutsun OKL soveltuvuuskokeisiin. Olen jälleen askeleen lähempänä jossain opiskelemista ensi syksynä! Jihuu!

Mikä päivä tänään on?

Julkaisin teille nyt tekstin, jonka kirjoitin joitakin öitä sitten ja luulin jo silloin julkaisseeni (heti tämän alapuolella: Kyynistymisestä etc.) Julkaisen sen voitonriemuisena, sillä minä s a i n kutsun sinne helkkarin pääsykokeisiin, minä sain sen tasan kaksi viikkoa ennen kokeita, ja nyt minä olen niin onnellinen että minua riittää joka paikkaan, olen saavillinen iloa ja onnea joka paikkaan pärskytettynä! Älkää nyt palauttako minua maanpinnalle ja muistuttako, että vielä puolensataa ihmistä pitäisi kyynärpäätaktiikalla ohitella pääsykokeissa! Vaan antakaa minun pirskahdella! Sillä tänään on

ONNEN PÄIVÄ!

Kyynistymisestä ammatinvalinnan suhteen

Olen vältellyt tänne kirjoittamista. Syy on yksinkertainen: Ennakkotehtävät olivat ja menivät, eikä pääsykoekutsua ole kuulunut. En ole menettänyt toivoani, mutta asian miettiminen tuntuu katkeralta. Samoin kuin sen kirjoittaminen, mutta siinä se nyt oli! Toiste en sano. Toivottavasti seuraavassa päivityksessä tilanne on jo päinvastainen (ja Turun Taideakatemia kärsimättömästi pommittaa minua pääsykoekutsuilla niin postitse, puhelimitse kuin facebookissakin...).

Muuten menee toki hienosti. AO-lehti valmistui ajallaan ja kauniina, julkistustilaisuudessa oli live-musiikkia (voi veljet), ja OKL:n pääsykokeen ensimmäinen vaihe meni mukiin. Eli sujui mukiinmenevästi. En alkanut siis ottaa siellä kuppia. Sekin olisi toki ollut hienoa.

Tässä pikkujännityksissäni olen koittanut keksiä varavaihtoehtojen varavaihtoehtoja; mitä sitten, jos en pääse kumpaankaan? Tämän unettoman yön innoittamana ajattelin listata asioita, joista pidän, ja jotka kiinnostavat minua. Ehkä niiden pohjalta voin rakennella itselleni jonkinlaisen ammattisoveltuvuusanalyysin!

"Lista asioista, joista pidän ja jotka innostavat minua"

Euroviisut
fontit
vaatteet ja tyyli
terassilla istuminen ja kylmä olut
hienon näköiset ja kiinnostavat lehdet
yllättävät lähestymistavat tylsiin asioihin
vaikutusvalta
laihuus
värikkäät ja monipuoliset irtokarkkipussit sekä eritoten Jelly beansit
ihmisten tekeminen iloiseksi
slaavilaisen näköiset miehet
hiekka
suomiräppi.

Hmm.

Spontaanin listan perusteella minusta olisi ainakin bulimikoksi...