tiistai 29. tammikuuta 2013

Liikuntaseteleiden epäoikeudenmukaisesta jaosta

Poikaystäväni kysyi yhteisen saliharrastuksen aloittamisesta, ja aloin itkeä hampurilaiseeni. Plip plöp plöp, tiputtelin kyyneliä pihviin, niiskutin ja hörppäsin kolaa rauhoittuakseni. Ajatus liikkumisesta liikkumisen vuoksi sai minut aivan pois tolaltani. Lohdutukseksi järkytykseen menimme autoajelulle.

Rehellisesti ottaen tilanne on kyllä hiukan huolestuttava. Rakastan kävelemistä, mutta hikiliikuntaa en ole harrastanut pitkään aikaan. Sydämeni ja keuhkoni eivät varmaankaan kiitä, vaan päinvastoin pitävät minua ikävänä ja itsekkäänä, ja toivoisivat olevansa jonkun muun ihmisen elimiä. Jotta voisimme yhdessä olla onnellisia, minä ja vartaloni, yritin keksiä minulle sopivaa lajia. Keksinkin pari, joista nautin:

1  Paini poikaystävän kanssa,

ei kaksoismerkityksiä. Harrastukseksi kuitenkin mahdoton: Ajatus toisiaan vasten kiukunpunaisina ja hikisinä läiskyvistä painitytöistä... Ei, minä sanon ei. Ja muutenkin, sehän on vähän niinkuin tappelua. Ja tappeleminen on tyhmää.

2  Jousiammunta.

Mutta hinta on korkea, ja liikunnallinen hyöty on suunnilleen sama kuin marjapussin pelaamisessa. (Ja jousiammunta on vähän niinkuin tappamista! Tappaminen se vasta onkin tyhmää! Yyhyy!)

3  Melonta ja soutaminen,

jos on kesä, ja sää on kaunis ja lämmin,

ja jos en kaadu kajakilla, sillä olen surkea uimari. Ja jos eväät ovat kunnossa ja seura on hyvää ja muutenkin satun olemaan hyvällä tuulella eikä ole esim. se aika kuusta.

Jos eläisin keskiajalla, olisin varmaankin erittäin hyvässä kunnossa, ja keittelisin paljon kalakeittoja ja jänispaisteja.

Olemme pikkuveljeni kanssa täsmällisesti jakaneet kaikki perimämme liikunta- ja kulttuurisetelit niin, että yhdelle vain yhdenlaisia. Pikkuveljeni, himoliikkuja, ei ole kiinnostunut kulttuurin mistään muodoista, vaikka se käsitettäisiin hyvin laajasti (esim. tv-sarjat, hömppäkirjat, minkäänlainen musiikki ei kiinnosta häntä).

Itse sain ne kaikki hömppätaidegeenit pöytälaatikkorunoilijaisältäni. Salilla hikoilemisen sijaan kulutan päiviäni piirtelemällä. Tässä eilisen tuotos, kuvitus isäni lakiaiheiseen runokokoelmaan:


2 kommenttia:

  1. Jousiammunta on hyväksi ranteille jos nököttää koneella kaikki päivät, eli kyllä sen voi jo laskea hyväksi ja terveelliseksi liikunnaksi. Näin sanoi äitini fysioterapeutti ja nyt meillä on mökillä bad ass perinnejousi.

    VastaaPoista
  2. ok. tehdään yhdessä joku reissu teidän mökille ens kesänä?

    VastaaPoista